


Chrysler astui mukaan sodanjälkeiseen hevosvoimakisaan esittelemällä puolipallonmuotoisilla palotiloilla varustetun V8-moottorin. Moottori sai nimekseen HEMI, ja sen voima ja teho takasivat sille urheilullisten autojen ystävien jakamattoman suosion. Korkeiden tuotantokustannusten vuoksi HEMI-moottorin valmistus lopetettiin vuonna 1959. Vuonna 1964 HEMI palasi radoille ja osoitti voimansa NASCAR-kisoissa. Nykyiset HEMI-moottorit sopivat suurilta teholtaan ja voimaltaan tyydyttämään nykyautoilijoiden suorituskykynälkää.
Miksi HEMI?
HEMI-moottorin salaisuus on puolipallonmuotoisessa palotilassa, josta moottori on saanut myös nimensä (hemispherical = puolipallon muotoinen). Chryslerin insinöörit kehittivät HEMI:n lentokonemoottorien pohjalta. Samantapainen ratkaisu oli tuolloin käytössä myös kalliissa ulkomaisissa autoissa. FirePower-moottori, kuten sitä alun perin kutsuttiin, kehitti suuremman voiman kuin mikään muu aikansa henkilöauton moottori maailmassa. Se myös sai aikaan suuremman voiman sylinterin iskutilavuuteen kuin mikään kilpaileva moottori, mikä oli todiste sen tehokkuudesta.
Mitä paremmin moottori hengittää, sitä suuremmalla teholla se käy. Puolipallonmuotoinen palotila sallii venttiilien sijoittamisen kohtisuoraan toisiinsa nähden, jolloin polttoneste suihkutetaan ristikkäin ja imuilman ja poistoilman kulku on vapaata.
Tehokkaassa moottorissa lämpöhukka on vähäistä, sillä lämpö on energiaa. Koska pyöreässä muodossa ulkopinnan pinta-ala on sen tilavuuteen nähden pienin, puolipallonmuotoinen palotila minimoi lämpöhukkaa aiheuttavan pinnan.
Mm. 5,7 litran HEMI V8 on työntötankoineen edullisempi valmistaa kuin moottorit, joissa on nokka-akselit sylinterien yläpuolella, mutta tuottaa vertailukykyisen voiman. Alkuperäisen HEMI-moottorin palotilan edut ja hengittävyys ovat ennallaan – samat termodynamiikan lait ovat edelleen voimassa.
Viidenkymmenen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia ovat muun muassa: